Nanoteknologiaa ja omistautumista


Nykyisin käytettävien materiaalien kehitystyö on haastava yhdistelmä kemiaa ja fysiikkaa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä, heittäytymistä ja omistautumista. Usein meidän pitää jopa kumota fysiikan lakeja tietyllä tavalla, jotta voimme optimoida renkaan parhaat ominaisuudet.

Mika 
Lahtinen

Olen varma, että moni kokee yllätyksen, kun kuulee, että autonrengas kätkee sisälleen huipputekniikkaa ja yli sata raaka-ainetta. Nanoteknologiaa ja edistyksellisiä materiaaleja, joilla jokaisella on oma tarkka tehtävänsä.

Oman kehitystiimini yksi huipentuma on moninkertainen testivoittaja Nokian Hakkapelitta 7 –nastarengas ja sen kulutuspintasekoitus, jossa yhdistyvät silica ja rypsiöljy sekä näitä kytkevä cryosilaani. Tämä maailmanluokan keksintö maksimoi jääpidon. Rypsiöljy tuo repimislujuutta ja elastisuutta hyytävän kylmiin olosuhteisiin eli näin voimme taata, että talvirengas pysyy joustavana ja pehmeänä ja sen pito on ensiluokkainen.

Tulevaisuuden suhteen olen valmis lyömään vetoa ainakin yhdestä asiasta. Ympäristöarvojen vankka kurssinousu jatkuu. Tulemme näkemään, kuinka öljystä tehtyjä materiaaleja korvataan kasviperäisillä ja kuinka nanoteknologian todellinen läpimurto mahdollistaa entistä kestävämpien, aikaisempaa kevyemmin rullaavien renkaiden valmistamisen.

Veikkaan, että vuonna 2050 renkaat ovat edelleen pyöreitä, mutta ovatko ne mustia, jää nähtäväksi. Ne kuormittavat ympäristöä vähemmän ja pitävät sisällään teknologiaa, joka ohjaa ja opastaa autoilijaa.

›› Katso video